• Home
  • /
  • Blogi
  • /
  • Yleisimmät ongelmat uuteen asuntoon muuttaessa

Yleisimmät ongelmat uuteen asuntoon muuttaessa

Asunto

Muutto uuteen asuntoon ei aina suju ongelmitta. Vaikka talo olisi ostettu vasta kuntotarkastuksen jälkeen, voi siitä löytyä ongelmia. Asunnon ostajan ja myyjän teettämä kuntotarkastus ei yleensä ulotu rakenteisiin asti, sillä se vaatisi reikien tekemistä. Esimerkiksi kylpyhuoneeseen tehty reikiä rikkoisi vesieristyksen, jolloin sekä seinät että lattiat olisi avattava ja eristettävä sekä laatoitettava uudestaan. Yhteensä urakalle voisi tulla hintaa yli kymppitonni, joten kosteusmittaukset tehdään yleensä pintakosteuden perusteella. Ikäviä yllätyksiä voi siis olla luvassa – varsinkin, jos kuntotarkastus ei ole muiltakaan osilta ollut tarpeeksi perusteellinen.

Omakotitalon ostaja on yleensä varautunut siihen, että rakennusta on silloin tällöin remontoitava, jotta se pysyy kunnossa. Remontit eivät ole kovin hintavia, jos ne tehdään ajoissa. Esimerkiksi putkiremontti voidaan tehdä sukittamalla viemärit, jos ne ovat suhteellisen hyväkuntoiset. Viemäreiden sukitus on huomattavasti perinteistä putkiremonttia edullisempi ratkaisu. Kattoremonttikin hoituu edullisesti, jos katon alla ei ole kosteusvaurioita. Valaistus ja sisäpinnat voidaan laittaa kuntoon jo noin tuhannella eurolla. Aina remontista ei kuitenkaan selvitä helposti ja huokeasti. Esimerkiksi 50-luvun talot vaativat lähes aina isoja remontteja.

1950-luvun talojen ongelmat

Ennen vuotta 1940 rakennetuissa taloissa esiintyy rossipohjien vaurioita. Alimmat hirsikerrat ovat jo voineet alkaa lahota. 1950-luvulla rakennetuilla rintamamiestaloilla on kiiltokuvamainen maine. Monet nuoret perheet etsivät asunnokseen nimenomaan ”rintsikkaa”. Niitä pidetään hyvin terveinä, mutta se ei ole koko totuus. Rintamamiestalo ei ole asumiskelpoinen tänä päivänä, ellei siihen tehdä jopa sadan tonnin arvoista remonttia. Nykypäivän suomalainen käyttää sisällä jopa 160 litraa vettä päivässä, eikä rintamamiestalo kestä tällaista kosteutta ilman koneellista ilmanvaihtoa ja muita rakenteellisia päivityksiä.

Vanha asunto

Lisäksi tarvitaan kunnollinen salaojitus. Toinen rintamiestalojen tyypillinen ongelma on nimittäin kellarikerroksen tilojen kosteus, sillä 70 vuotta sitten ei osattu ottaa huomioon maakosteuden vaikutuksia rakenteille. Maanvastaisia kosteita betoniseiniä on saatettu vuosikymmenten aikana eristää mineraalivillalla, mikä on pahentanut ongelmia. 

50-luvun taloissa on usein puutteellinen välikaton tuuletus. Näin rakennuksen sisältä nouseva kosteus on saattanut jäädä muhimaan kattorakenteisiin. Koska eristyskin on usein ollut puutteellinen – kenties vain ohut kerros sahanpurua –, on lämmintä ja kosteaa ilmaa saattanut päästä välikatolle paljonkin. Kattoa on ehkä korotettava, lahoja puuosia uusittava, eristeitä lisättävä ja höyrynsulut uusittava.

Lisäksi ongelmia voi olla ulkoseinissä, joiden rakenteet on eristetty purulla ja ilman tuuletusväliä. Tuulettumaton ulkoseinärakenne on riskirakenne – varsinkin, jos se on maalattu 1970-luvun lateksimaaleilla. Ongelmia voi löytyä myös välipohjasta.

1960- ja -70-lukujen talojen ongelmat

1960- ja 70-luvulla suosittiin valesokkeleita ja tasakattoja. Molempia pidetään tänä päivänä riskirakenteena. Valesokkelin tunnistaa siitä, että ulko-oven alareuna on sokkelin yläreunaa matalammalla. Valesokkeli on voinut johtaa kosteusongelmiin, sillä valumavesi on voinut päästä rakenteisiin – samoin kuin tasakatto, mikä alla ilma ei vaihdu. Lisäksi monet tasakatot ovat niin vanhoja, että huopakate on alkanut vuotaa. Menneiden kattokorjausten yhteydessä yläpohjan eristeitä ei välttämättä ole edes tarkastettu, saati vaihdettu kuiviin.

Tämän aikakauden pientaloissa on paljon kosteusongelmia, ja ne löytyvät alapohjarakenteista, yläpohjasta ja kosteiden tilojen seinistä. Myös putkistojen ikääntyminen on voinut aiheuttaa kosteusvaurioita. 

1980-luvun talojen ongelmat 

1980-luvun taloissa voi olla käytetty vaarallista asbestia tasoitteissa, rakennuslevyissä ja kaakeleissa. Lisäksi katto voi olla huonossa kunnossa ja sadevesijärjestelmä puuttua kokonaan. Välikaton ilmanvaihdossa on tyypillisesti puutteita, ja levyrakenteinen pesutila on saatettu rakentaa ilman vedeneristystä. Ulkoseinissä on samanlaisia tuuletusongelmia kuin 70-luvulla, ja joissain taloissa on yhä 70-luvun henkinen valesokkeli. Maanpinta saattaa kallistua taloa kohti tai sokkelin vedeneristys puuttua, joten valumavesi on saattanut kastella rakenteet – varsinkin, kun salaojitus ei ollut pakollinen vielä 1980-luvulla. Lisäksi vanhat vesijohdot ovat saattaneet vuotaa, joten myös 1980-luvun talo on syytä tarkastaa huolella ennen ostopäätöstä. 

Myös uudemmissa taloissa ongelmia 

Myös 1990-luvun lopun ja 2000-luvun rakennuksista voi löytyä laajoja kosteusvaurioita, joten uudempaakaan taloa ei kannata ostaa ilman tarkastusta ja remontteihin varautumista. Kosteusvaurion kehittyminen sellaiseksi, että se voidaan huomata, kestää noin 20–30 vuotta, siksi tällä hetkellä korjataan paljon juuri 80-luvun taloja. Kosteusvaurioita kannattaa ehkäistä jo ennalta teettämällä kaikki remontit ja kuntotarkastukset ajallaan, ja valitsemalla niihin kokeneen ammattilaisen.